Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari on tullut kuuluisaksi maailmanlaajuisesti kahdesta teoksestaan:
Sapiens ja
Homo Deus. Koska teokset ovat saaneet niin paljon näkyvyyttä maailmalla, kiinnostuin itsekin teoksista jo jonkin aikaa sitten. Jokin niissä kuitenkin työnsi luotaan, sillä ennen viime syksyä en ollut tarttunut kumpaankaan kirjaan. No, mikä sitten syksyllä sai muuttamaan mieleni? Erityisesti
Sapiens - Ihmisen lyhyt historia on kummitellut mielessäni liian pitkään ja liian hanakasti, joten näkiessäni opiskelukaverillani kirjahyllyssä kyseisen kirjan päätin lainata ja lukea sen. Hän kuitenkin varoitti Hararilla olevan jokseenkin mielenkiintoisia mielipiteitä tai analyysejä joistain tapahtumista ja asioista. Aloin jo katua valintaani.
Jo pelkästään kirjan ulkonäkö on mielenkiintoinen: vaalea, pehmeäkantiseksi todella paksu kirja, jonka kannessa vain sormenjälki ja tekstiä. Epäilyttävintä on kuitenkin alalaidassa oleva musta ympyrä, jonka sisällä lukee "MITÄ SUOMI LUKEE". Miksi mainostaa niin kovin sellaista, minkä pitäisi jo itsessään olla hyvä? Niinpä aloin skeptisesti ahmimaan kirjaa. Jo pelkästään sisällysluettelo saa pakokauhun valtaan. Kirja on jaettu neljään osaan sekä jälkisanoihin, ja osat vielä neljästä seitsemään kappaleeseen. Aloin jo uupua. Seuraava aukeama kuitenkin herättää mielenkiintoni. Aukeamalla on esitetty historian aikajana, joka alkaa 13,5 miljardia vuotta sitten tapahtuneesta materian ja energian synnystä päättyen tulevaisuuteen, jossa superihmiset ottavat Homo Sapiensin eli meidän nykyihmisten paikan. Ja taas, suuri pettymys. Miksi miettiä tulevaisuutta niin pitkälle, että joutuu itse käyttämään omaa mielikuvitusta siihen, mitä silloin on olemassa?
Kirjan positiivisiin puoliin kuuluu kuitenkin ehdottomasti runsas, merkityksellinen kuvitus kuvateksteineen. Kuvat saavat lukemisen tuntumaan paljon mielekkäämmältä ja kiinnostavammalta, varsinkin silloin, kun tekstin laatu ei ole kovin hohdokasta. Hararilla on taito kirjoittaa faktoja ja historiaa satumaisesti, mutta en osaa sanoa, onko se hyvä vai huono asia. Näin luonnontieteilijänä se kuitenkin tuntuu epäluotettavalta pelleilyltä. Alle olen poiminut internetistä löytämiäni erilaisia kommentteja ja esittelypätkiä Sapiens -teoksesta, joista olen itsekin samaa mieltä:
"rohkea, laaja-alainen ja provokatiivinen teos"
"Kirjassaan Harari väittää muun muassa maanviljelyn syntymisen olleen ihmiskunnalle virhe."
"Kirjoittaja tuo haasteet itsekin esiin toteamalla välillä, että asioista tiedetään vain vähän (jos ollenkaan) ja että tutkijapiireissäkin ollaan monista asioista eri mieltä."
"Hararilla on mielestäni puutteellinen näkemys arvojen luonteesta ja merkityksestä historiassa. Arvoja ei johdeta biohistoriasta, mutta ne syntyvät ihmisten historiallisesta kokemuksesta ja elämästä. Arvot eivät ole tosiasioita, mutta ne ilmaisevat ihmisen tahtotilaa toimia toisin." - Antti Hautamäki
Tästä arviosta on tullut näin jälkikäteen luettuna hyvinkin negatiiviseen sävyyn kirjoitettu kuin Hararin teos olisi pahin emämunaus vuosiin. Ei se kuitenkaan sitä ole, se avaa lukijan silmät ja mullistaa ajattelua pistämällä miettimään omia näkemyksiä teoksen aiheista. Jossakin arviointipalstalla lukija oli kirjoittanut, että Hararin
Sapiens täytyisi kuulua lukiossa luettaviin perusteoksiin ja jokaisen ihmisen olisi luettava tämä teos jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi. Miksikäs ei. Haasteeksi saattaa kuitenkin koitua se, että Harari on sekoittanut vähäiset faktat tieteellisiin näkemyksiin ja omaan ajattelutapaansa.
