Rhonda Byrne - Voima

Vuonna 2013 sain rippilahjaksi varakummiltani Rhonda Byrnen Voima -teoksen. En kuitenkaan jostain syystä koskaan sitä lukenut. Ehkä minulla oli niin paljon muuta tekemistä tai ehkä kirja ei vain vaikuttanut kovin kiinnostavalta. En enää muista. Olen sitä vuosien mittaan katsellut pölyttyneenä kirjahyllyssäni. Viime viikolla päätin kuitenkin, että nyt se on luettava. Ja aikamoinen työmaa se olikin.

Teos ei ollut ollenkaan mieleeni, ei sitten yhtään. Sen lukeminen oli niin hidasta ja vaivalloista, että todellakin ymmärsin, mitä eroa on "hyvällä" ja "huonolla" kirjalla. Nyt nimittäin löysin sen elämäni ensimmäisen huonon kirjan. Luulen, että suurin syy siihen, etten pitänyt kirjasta oli se, että en luokittele itseäni kovinkaan humanistiseksi. Olen enemmän matemaattisten tieteiden ystävä.

Rhonda Byrnen Voima (2011) on häkellyttävän terapeuttinen elämäntaito-opas. Sen "tarkoitus on, että sinulla on suurenmoinen elämä". Se seuraa ja syventää Byrnen Salaisuus -teoksen teemoja ja kartoittaa elämän viisauksia. Alkusanoissa Byrne kuitenkin toteaa, ettei ensimmäisen teoksen lukeminen ole välttämätöntä. Voimaa kutsutaan uraauurtavaksi teokseksi, joka paljastaa meille universumimme väkevimmän voiman - Voiman. Teoksessa käsitellään tunteita, voimaa, värähtelyjä, vetovoiman lakeja ja elämää konkreettisten esimerkkien ja sitaattien avulla.

Tässä ote sisäkannen tekstistä, joka kuvastaa minusta hyvin Byrnen tapaa kirjoittaa sekä kertoo, mistä oikeastaan teoksessa on kysymys:

"Ilman Voimaa et olisi syntynyt. Ilman Voimaa planeetallamme ei olisi ainoatakaan ihmistä. Jokainen löytö, keksintö ja inhimillinen luomus on lähtöisin Voimasta. Hyvä terveys, toimivat ihmissuhteet, mieluinen ura, onnellinen elämä ja raha, jota tarvitset elämiseen ja kaiken haluamasi toteuttamiseen ja hankkimiseen - kaikki on lähtöisin Voimasta.
Elämä, josta unelmoit, on ollut aina lähempänä kuin arvaatkaan, sillä Voima kaiken hyvän täyttymiseen elämässäsi piilee sisimmässäsi.
Minkä tahansa toteuttaminen, minkä tahansa muuttaminen tarvitsee vain yhtä asiaa...
VOIMAA."

Ymmärrän teoksen pääpointin ja pystyin noukkimaan tekstin lomasta sieltä täältä myös omaan elämänkatsomukseeni sopivia teemoja ja ohjeita. Pääosin teos oli kuitenkin mielestäni humpuukia, ja tuntui, että hukkasin vain aikaani lukiessani tätä teosta. Kaksisataaneljäkymmentäseitsemän sivuisen teoksen olisi voinut mielestäni tiivistää alle viiteenkymmeneen sivuun helpostikin.